Instan asennusliiketoiminnan juuret ulottuvat vuoteen 1960. Automaatio teki tuloaan prosessiteollisuudessa, venttiilejä ryhdyttiin kauko-ohjaamaan, ja tarvittiin putkien ja kaapeleiden asennuksen ammattilaisia. Suuret yritykset käyttivät ulkomaisia automaatioasentajia, ja tähän markkinarakoon kotimaista asennustyötä tarjoamaan perustettu Automatiikka-Asentajat Mattsson & K:nit Oy tähtäsi. Ensimmäinen projekti oli Tampereen keskussairaalan kattiloiden käytönvalvontalaitteiden asennustyö, ja voimalaitostyömaata urakoi Valmet Technologiesin edeltäjä Oy Tampella Ab.
Automatiikka-Asentajista on vuosien varrella kehittynyt Insta Automationin Asennusyksikkö, yksi Pohjoismaiden suurimmista instrumentointiasennuksen osaajista. Liiketoimintajohtaja Jarno Pitkänen havainnollistaa asiaa kuvaamalla, että jos 15 vuoden aikana on rakennettu 25 voimalaitosta, Insta on tavalla tai toisella ollut mukana 24 niistä.
Automatiikka-Asentajien ensimmäinen, 4.5.1960 solmittu sopimus.
Ulkomaankeikoista energiamurrokseen
Kansainvälisyys oli merkittävä osa toimintaa alusta saakka.
Ensimmäisen kerran tamperelaisyrityksen asentajat suuntasivat ulkomaille Turkkiin Tampellan tarjoamaa instrumentointihanketta toteuttamaan jo vuonna 1961. Vuonna 1967 Automatiikka-Asentajat toteutti Budapestiin toimitetun Tampellan massaosaston ja kartonkikoneen automaatioasennukset. Muutaman vuoden päästä Unkariin rakennettiin neljä Ahlström Oy:n hienopaperikonetta, ja komennus kesti kolme vuotta. Unkarin jälkeen edessä oli automatiikan suunnittelua, asennusta ja valvontaa Romaniassa ja Tsekkoslovakiassa. Kamerunissa Edean kaupungissa sijaitsevalla Cellucamin sellutehdastyömaalla 1979 oli 18 suomalaista asentajaa. Paikalle rakennettiin suomalaiseen tapaan myös sauna. 1980-luvulla tie vei asennustyömaille muun muassa itänaapuriin, Yhdysvaltoihin ja Vietnamiin.
Edean kaupungissa Kamerunissa Cellucamin sellutehdastyömaalla vuonna 1979 oli 18 suomalaista asentajaa.
– Luulen, että monikaan ei tiedosta, että siihen aikaan tehtiin niin paljon kansainvälistä urakkaa, Pitkänen pohdiskelee.
– Ja niinhän me teemme tänäkin päivänä – viisikymmentäkin miestä saattaa lähteä ulkomaille.
Toiminta on nykypäivänä kansainvälistä toisellakin tapaa.
– Myös kaikki Suomeen tehtävät projektit ovat kansainvälisiä, sillä niiden eri osa-alueita on tekemässä ammattilaisia monesta eri maasta, huomauttaa vanhempi projektipäällikkö Kari Kivimäki.
Vaikka kansainvälisyys on säilynyt, moni muu asia on muuttunut.
60-luvulla kaikki tietoa välittäneet signaalit kulkivat kupariputkia pitkin. 70-luvulla käyttöön tulivat erilaiset muoviputket ja sen jälkeen instrumenttikaapelit. Muoviputkien jälkeen siirryttiin yksittäisiin laitekaapeleihin, runkokaapeleihin ja hajautettuihin automaatiojärjestelmiin. Kentälle ilmaantuivat kenttäkotelot, joihin asennettiin laitekaapelit ja viestit runkokaapelia pitkin ristikytkentään.
Viime vuosina näkyväksi on noussut energia-alan murros kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Raskasöljykattiloista ja hiilivoimalaitoksista on siirrytty biopolttoaineisiin ja vähäpäästöisempään energiantuotantoon.
Viimeisin Suomeen rakennettu kivihiiltä polttoaineenaan käyttävä voimalaitos – Meri-Porin lauhdevoimalaitos – otettiin käyttöön vuonna 1994. Insta toteutti Fortumin ja Teollisuuden Voiman omistamaan voimalaitokseen Tampella Powerin toimittaman kattilan instrumentointi- ja sähköasennukset. Hiilen energiakäytöstä on Suomessa määrä luopua vuoteen 2030 mennessä.
Nykyaikaiset voimalaitokset voivat polttaa eri polttoaineita joustavasti. Kaiken kaikkiaan laitosten tekniikka on kehittynyt, hyötysuhde parantunut ja päästöt vähentyneet.
– Päästöjä pyritään pienentämään erilaisilla polttoihin kohdistuvilla ratkaisuilla, joiden jälkeen tulevat erilliset komponentit kuten savukaasupesuri tai sähkösuodin, joilla loppupäästö saadaan mahdollisimman pieneksi, Kivimäki kertoo.
Ekologisuus ja vastuullisuus näkyvät myös asennusmateriaaleissa.
– Esimerkiksi kaapeleissa on huomioitu turvallisuus sillä tavoin, että ne ovat nykypäivänä suurimmaksi osaksi halogeenivapaita. Jos tulipalo sattuu, ne eivät palaessaan tuota myrkyllisiä savukaasuja, Kivimäki selittää.
Tammervoiman jätteenpolttolaitoksella Tarastenjärvellä hyödynnetään energiaksi vuosittain 170 000 tonnia jätettä. Insta toimitti vuonna 2015 projektiin koko laitoksen instrumentoinnin sekä kattilasalin sähköistyksen.
Joustavuutta, kompetenssia ja riittävästi resursseja
Yksi suuri muutos vuosien varrella on ollut työturvallisuuden parantuminen. Siinä, missä ennen tehtiin kauppa ja sen jälkeen aloitettiin työt kohteessa, nykypäivänä kaupanteon jälkeen aletaan tehdä tilaajan kanssa yhteistyössä turvasuunnitelmaa. Turvallisuuden lisäksi toinen Instan asennusurakoihin liittyvä avainsana on laatu.
– Tänä päivänä varsinkin kansainvälisiä projekteja ulkomaille tehtäessä halutaan tietää, mikä on meidän laatujärjestelmämme ja kuinka laadukkaasti pystymme toimimaan. On tärkeää, että sertifiointiasiamme ovat kunnossa, Kivimäki painottaa.
Suuri osa Instan asentajista on Kivimäen mukaan saanut paitsi automaatioasentajan myös sähköasentajan koulutuksen, minkä vuoksi on luonnollista tarjota projekteihin sekä sähkö- että instrumentointiasennukset.
– Mittavimpiin urakoihin, kuten suurimpaan tekemäämme projektiin MetsäFibren Äänekosken biotuotetehtaan urakkaan, tarjoamme vain instrumentointiosuutta, Kivimäki kertoo.
Urakat ovat kasvaneet samalla kuin niiden läpivientiajat ovat lyhentyneet. Kohteeseen tarvitaan enemmän asentajia, mutta lyhyemmäksi aikaa. Kivimäki kertoo Instan vahvuutena olevan sen, että ammattitaitoisia asentajia on ollut riittävästi vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen.
Välillä aikataulut ovat supistuneet urakan edetessä hyvinkin tiukoiksi.
– Tällaiset tilanteet hoidetaan priorisoimalla työvaiheita ja resursoimalla oikein. Tilanteet vaativat välillä lisäresursseja, viikonvaihde- tai ylitöitä ja välillä muita muutoksia, mutta tämä on juuri sitä joustavuuttamme, Kivimäki selittää.
Metsä Groupin biotuotetehdas oli Suomen metsäteollisuuden kaikkien aikojen suurin investointi 1,2 miljardilla eurollaan. Edistyksellinen biotuotetehdaskonsepti oli ensimmäinen laatuaan maailmassa.
Asennuksen kulttuuri
Pitkänen puhuu koko organisaation läpäisevästä vastuuntunnosta.
– Sisäisen toimitusketjun asentajasta ylempään johtoon saakka tulee olla kunnossa. Sieltä jostain sitoutuminen kumpuaa, hän summaa.
Kysyttäessä vahvuuksista ja kilpailutekijöistä Pitkänen tunnistaa ja tunnustaa perinteisiksi kutsumansa seikat – ammattitaitoisen työvoiman, huolella tehdyn ja laadukkaan lopputuloksen, osaavan resursoinnin, pitävät aikataulut ja projektinhallinnallisen osaamisen – mutta tiivistää tämän kaiken napakaksi sanapariksi: vuosikymmenten kulttuuri.
– Se ei riitä, että asentajat ovat osaavia, vaan jokaisen projektipäälliköstä ylimpään johtoon saakka tulee omaksua kulttuuri, joka on seurausta historiastamme, henkilöstöstämme ja kaikista toimintatavoistamme, Pitkänen teroittaa.
Joustavuus, hyvät tekijät ja laatujälki ovat asioita, joista yritys tunnettiin jo 1960-luvulla. Imago piti pintansa lamakausienkin aikana.
Kivimäki on samoilla linjoilla:
– Teemme sen minkä lupaamme, ja teemme sen laadukkaasti ja korkealla moraalilla.
Kiinnostuitko sähkö-, insturumentointi- ja automaatioasennuspalveluistamme?
AsennusLisätietoja
Jarno Pitkänen
Liiketoimintajohtaja
Asennus
Insta Automation
Tampere, Oulu, Imatra
etunimi.sukunimi (at) insta.fi
